Mielenterveys

 
Jokaista ahdistaa ja masentaa joskus. Aina ei ole kivaa ja asiat tuntuvat kaatuvan päälle. Tällaiset tuntemukset ovat osa jokaisen elämää. On olemassa monia erilaisia keinoja, joilla hyvää mieltä ylläpidetään ja masennus selätetään. Kuitenkin kaikilla meillä tulee myös tilanteita, jolloin omat voimavarat eivät riitä. Silloin on hyvä hakea tukea ja apua selvittämään, miten ongelmat saisi ratkaistua.
 
Mielenterveydelliset häiriöt rajoittavat jokapäiväistä toimintakykyä. Pahimmillaan ne sulkevat ihmisen kotiinsa ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Mielenterveyshäiriöitä ovat esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja mielialahäiriöt. Ongelmat syntyvät yleensä pitkän ajan kuluessa ja niiden taustalla voi olla monenlaisia tapahtumia: läheisen menettäminen, paineet onnistumisesta tai ulkonäöstä, kiusatuksi joutuminen, turvattomuuden tunne, muut ikävät kokemukset tai terveydelliset ongelmat.
 
Missään mielen ongelmissa tai sairauksissa ei ole mitään hävettävää. Ihmisen aivot on monimutkainen systeemi ja tasapaino voi järkähtää, jos aivot syystä tai toisesta ylikuormittuvat.  On sanottu niinkin, että masennus on ihmisen keino suojella itseään ja merkki siitä, että nyt on tapahtunut liikaa, täytyy pysähtyä hetkeksi. On tärkeä huolehtia, että syö ja nukkuu hyvin, nauttii niistä asioista, mistä voi. Ja välttää asioita, joiden huomaa aiheuttavan ahdistusta. Ei kannata katsoa liian pelottavia elokuvia tai valvoa öitä pelaten. Päihteiden käyttö vain pahentaa tilannetta, koska päihteet vaikuttavat aivokemioihin.
 
Terveet elämäntavat parantavat myös mieltä.
Ja tärkeintä on se, että ei jää murheinensa yksin. Puhu asioista vanhemmille, kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille. Tai kirjoittele vaikka tänne Settinetin keskustelupalstalle.
Nuortenelama.fi -sivustolta kaikkien netissä toimivien nuorille suunattujen tukipalveluiden yhteystiedot. Älä epäröi ottaa yhteyttä!

 

Tunteet ja herkkyys

Kaikki ihmiset ovat herkkiä. Jokaiselle meistä tulee paha mieli jossain tilanteissa. Ei ole mitään mieltä kovettaa itseään niin etteikö kokisi tunteita. Tunteita täytyy vain opetella käsittelemään, jotta niiden kanssa voi elää. Puhumalla monikin tunne laukeaa.
 
Löydät lisää tietoa tunteista Väestöliiton sivuilta.
Täältä löydät ohjeita tunteiden käsittelyyn.

Elämän tapahtumat muokkaavat meitä ja opimme käsittelemään ikäviä asioita eri tavoin. Joillekin kehittyy vahvemmat mekanismit suojautua maailman kolhuilta ja käsitellä erilaisia kriisejä, jotkut pysyvät herkempinä kuin toiset ja saattavat mennä helpostikin pois tolaltaan. Lisäksi on synnynnäisiä eroja. Jo pienestä pitäen joistan lapsista huomaa erityisen herkkyyden esimerkiksi koville äänille tai muille ärsykkeille. Kun taas toinen taapero ei ole milläänsäkään, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Sekä miehet että naiset voivat olla erityisherkkiä asioille.
 
Herkkyys ei ole sama asia kuin heikkous. Herkkä ihminen vain elää koko ajan suurten tuntemusten kanssa.
 
Suomen erityisherkät Ry Tietoa erityisherkkyydestä
Hidasta elämää on blogi, jossa käsitellään eritysherkkyyttä.


Kriisit

Ihminen käy elämässään läpi erilaisia kriisejä. Kriisi on jokin koetteleva elämänvaihe, jonka seurauksena tapahtuu kasvua tai muutosta. Esimerkiksi murrosikä on kriisi, jonka seurauksena nuori aikuistuu. Puhutaan myös kolmenkympin kriisistä ja neljänkympin kriisistä. Kaikki eivät tosin niitä käy läpi eivätkä ne aina välttämättä ajoitu juuri siihen ikään. Kriisi voi tulla mistä tahansa tilanteesta, jossa kokee vaikkapa epäonnistuneensa. Kaikki kriisit eivät ole kovin mittavia.
 
Voi myös kokea raskaita kriisejä jonkin yllättävän tilanteen seurauksena. Esimerkiksi läheisen kuolema, avioero, auto-onnettomuus tai muu äkillinen tapahtuma aiheuttaa kriisin. Niiden työstäminen vie aina aikaa ja voi olla hyvin raskasta. Kriisiin olisikin hyvä saada keskusteluapua.

On hyvä muistaa, että kun elämässä tulee eteen pettymyksiä, surua tai jotain järkyttävää tapahtuu, on aivan luonnollista, että siihen reagoi jollain tavalla. Voi itkettää paljon, itku voi tulla melkeinpä missä tahansa tilanteessa. Joskus ne tuntemukset, mitä jotkin asiat saavat aikaan, voivat olla yllättäviä, hämmentäviä ja pelottavia. Esimerkiksi jokin traumaattisen asian kokeminen voi laukaista jälkeen päin aggressioita yllättävissä tilanteissa. Päässä voi pyöriä omituisia ajatuksia. Voi tulla sellainen olo, että "apua tulenko hulluksi". Jossain tilanteissa saattaa vaikkapa kuulla äänen päässään sanovan jotain, tai jos joku läheinen on kuollut, saattaa luulla näkevänsä hänet jossain, ja jälkeen päin ihmettelee asiaa. Niin kauan, kun itse tiedät, että kyseessä on vain ääni päässä tai näkemäsi näky ei ole oikea henkilö, ei ole mitään hätää. Psykoottinen ihminen pitää harhojaan totena, eikä edes mieti, että ovatko ne totta.
 
Jos päässäsi pyörii jotain omituiselta tuntuvia ajatuksia, muista, että ne ovat vain ajatuksia. Pelkät ajatukset ovat aina harmittomia, joskin voivat aiheuttaa ahdistusta. 

Joskus mieli voi järkkyä niin voimakkaasti, että tarvitaan sairaalahoitoa. Esimerkiksi harhaisuus tai itsetuhoinen käytös on aina syy hakeutua päivystävän lääkärin vastaanotolle.

Oppaita eri kriisitilanteisiin:
Apua kriisin käsittelyyn
Apua surun käsittelyyn lataa opas


Tietoa erilaisista mielenterveyshäiriöistä

Yleisimmät mielenterveyshäiriöt ovat masennus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt. Traumaperäinen stressihäiriö on seurausta jostain järkyttäneestä tapahtumasta. Traumoihin liittyy usein myös dissosiaatiota eli epätodellisuuden tuntua. Syömishäiriöistä löydät tietoa oman linkin alta. Kaikki mielenterveyshäiriöt ovat sukua toisilleen ja niitä esiintyy usein rinnakkain. Nykyään puhutaan paljon myös AD/HD:stä. Senkin kanssa voi oppia elämään.
 
Jos sinun on vaikea selvittää itse omia asioitasi, kysy terapiapalveluita terveyskeskuksesta.
 
Masennusinfosta saat tietoa yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä, muistakin kuin masennuksesta.
Nuortennetti on myös hyvä tietolähde
Paniikkihäiriöyhdistys
Tietoa traumoista ja dissosiaatiosta
Jos vanhemmilla on mielenterveysongelmia -opas
ADHD-liitto
Tässä videossa on esitetty lyhyt kohtaus kouluelämästä.
 
 

Palvelevat puhelimet

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin 010 195 202 (ma - pe 09-06, la 15-06, su 15-22)

 

Palveluita netissä

Surunauha vertaistukea itsemurhan tehneen läheisille
Tukinet.net kriisikeskus netissä
Nuortennetti   Mannerheimin Lastensuojeluliitto, nuortennetti
Apua Tukea jaksamiseen (mm. kriisit, suru, pelot, väkivalta, avioero, itsemurha, lapsen hyvinvointi, masennus, nettiriippuvuus, päihdeongelmat, stressi
Huoma.fi Henkirikoksen uhrien läheiset ry
Käpy Vertaistukea lapsensa menettäneille
Mielenterveysseura Vertaistukea mm. itsemurhan tehneiden läheisille (myös lapsille ja nuorille), kadonneiden läheisille, henkirikoksen uhrien läheisille sekä maahanmuuttajille.
Mielimaasta.fi Vertaistukea masennukseen
Mielenterveyden keskusliitto
Nuoret lesket Työikäisten leskien vertaistukijärjestö
Nuorten kriisipiste 12–29  -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen
Nyyti.fi Opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ja elämänhallinta
Pelastakaa Lapset ry
Suomen delfins Tukijärjestö seksuaalisen hyväksikäytön uhreille ja heidän läheisilleen
Traumaterapiakeskus Tietoja, neuvontaa, koulutusta, konsultaatiota ja hoitoa traumasta tai traumaattisesta surusta kärsiville henkilöille, perheille, ryhmille ja yhteisöille.
Tukinainen Tukea seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kohdanneille
Punainen on vertaistukifoorumi ihmisille, jotka vahingoittavat itseään

 

 


Uutiset & Tiedotteet

RSS-Uutiset

Settinetti somessa