Demokratiassa valta on kansalla

 
Demokratia on kansanvaltaan perustuva valtiomuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Kaikissa maissa ei ole demokratiaa, tai se voi toteutua eri tavoin. Muita valtiomuotoja ovat mm.
Demokratia voi toteutua monella tavalla. Edustuksellinen demokratia on sitä, että kansalaiset valitsevat edustajia tekemään päätöksiä puolestaan. Suora demokratia tarkoitta sitä, että kaikki kansalaiset äänestävät erikseen kustakin heitä koskevasta päätöksestä. Joissain maissa demokratian toteutuminen on melko problemaattista ja se saattaa näyttää kummalliselta länsimaalaisen ihmisen näkökulmasta.
 
Käytännössä demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset saavat osallistua päätöksentekoon esimerkiksi äänestämällä. Demokratiaan kuuluu myös oikeus omaan mielipiteeseen ja sen ilmaisemiseen.  Vallitsevia olosuhteita saa kritisoida eikä toisinajattelijoita esimerkiksi vangita tai karkoiteta. Demokratia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voi tehdä ja sanoa mitä tahansa sylki suuhun tuo. On noudatettava lakeja ja asiallinen tyyli on aina paras tapa keskustella asioista.

Katso vastauksia demokratiaan liittyviin kysymyksiin näistä videoista. Videoissa pohditaan demokratiaa eri maissa.
 
Lisää tietoa demokratiasta
 

Demokratia Suomessa

Suomi on demokraattinen tasavalta. Suomessa toteutuu edustuksellinen demokratia, jolloin asioista päättävät kansan valitsemat edustajat, jotka kuuluvat eri puolueisiin. Suoria kansanäänestyksiä järjestetään harvoin. Kansanedustajat työskentelevät eduskunnassa. Eduskunnassa on paljon muutakin henkilökuntaa, joka auttaa kansanedustajia työssään. 
 
Suomen valtion päämies on Tasavallan presidentti, jonka tehtävä on ulkopolitiikan hoitaminen yhdessä hallituksen kanssa. Presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti valitaan suoralla kansanäänestyksellä kuuden vuoden välein. Kaikki Suomen kansalaiset saavat äänestää presidentinvaaleissa

Eduskunta säätä lakeja perustuslain pohjalta. Lakiehdotuksen laatii yleensä hallitus, mutta myös kansanedustajat ja kansalaiset voivat tehdä lakialoitteita. Kansalaisen tekemään lakialoitteeseen tarvitaan kuitenkin 50 000 ihmisen allekirjoitus, jotta se tulee eduskunnan käsittelyyn. Lain toimeenpanovalta on hallituksella ja viimekädessä presidentillä eli presidentti allekirjoittaa eduskunnan hyväksymät lait, minkä jälkeen ne astuvat voimaan.
 
Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi eduskuntavaaleissa. Eniten ääniä keränneet puolueet päsevät mukaan valtioneuvostoon eli hallitukseen, muut jäävät oppositioon. Oppositio on siis usein hallituksen kanssa eri mieltä asioista ja edustaa toisenlaista näkökulmaa.
Valtioneuvostossa toimivat ministerit valitaan kansanedustajien joukosta, usein he ovat puolueiden johtajia ja eniten ääniä saaneita kansanedustajia.
 
Eduskunta valvoo hallituksen toimia. Eduskunta voi erottaa maan hallituksen, jos se ei ole tyytyväinen hallituksen toimintaan. Se tapahtuu niin, että eduskunta teke hallitukselle välikysymyksen, johon hallitus vastaa. Sen jälkeen eduskunta äänestää siitä, onko hallituksella eduskunnan luottamus. 
 
Ministerit johtavat ministeriöitä eli laitoksia, jotka vastaavat päätösten toimeenpanosta eli siitä, että uudet lait otetaan käyttöön ja että lakimuutosten sisältämät asiat toteutuvat ihmisten hoitaessa arkisia asioitaan. Ministeriön tehtäviin kuuluu myös valtakunnan virastojen ja laitosten ohjaus ja valvonta. Eli esimerkiksi opetusministeriö huolehtii aluehallintovirastojen kanssa siitä, että kouluissa noudatetaan eduskunnan säätämiä opetustyöhön liittyviä lakeja. Ministeriöiden tavoitteena on julkisten palveluiden kehittäminen annettujen lakien puitteissa.
 
Lainsäätäjät-peli Opettele lainsäätämistä pelaten.

Eduskunnan esittelyvideo 1
Eduskunnan esittelyvideo 2
Eduskunnan esittelyvideo 3
 

Nuorten parlamentti

Nuorten parlamentti järjestää joka toinen vuosi eduskuntatalolla täysistunnon, jossa ministerit vastaavat nuorten heille esittämiin kysymyksiin. Nuorten parlamentin toiminta toteutuu etupäässä yläasteilla järjestetyissä kerhoissa. Jos olet kiinnostunut nuorten parlamentin toiminnasta ja haluaisit osallistua siihen, puhu asiasta yhteiskuntatieteiden opettajalle.
 


Kunnallispolitiikka

Kuntia koskevat paikalliset päätökset tehdään kunnan- tai kaupunginvaltuustossa. Valtuutetut ovat tavallisia kansalaisia, jotka valitaan valtuustoon kunnallisvaaleissa neljän vuoden välein. Kaikki täysi-ikäiset saavat äänestää valitsemaansa ehdokasta omassa kunnassaan.
 
Lisää tietoa kuntademokratiasta

Nuorisovaltuustot

Kunnissa toimiii usein myös nuorisovaltuusto. Nuorisolain 8. pykälän mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Nuorisovaltuustoihin pääsevät mukaan usein kaikki halukkaat, käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain.

Kysy oman kuntasi nuorisovaltuuston toiminnasta nuorisotoimesta tai kunnan- /kaupungintalolta.
Lisää tietoa nuorisovaltuustoista Nuvan sivuilta.



Uutiset & Tiedotteet

RSS-Uutiset

Settinetti somessa