Pelit vievät arjen tuolle puolen 

Ihmiset ovat pelanneet ja tarinoineet aina joka puolella maailmaa. Pelien ja tarinoiden muoto vain on muuttunut ajan saatossa. Pelatessa voi kokea asioita, mitkä normaalielämässä olisivat mahdottomia. Asioita, mitä ei ehkä haluaisikaan kokea normaalielämässä. Pelaaminen aktivoi aivoja, kehittää sosiaalisia taitoja ja antaa onnistumisen kokemuksia. Pelejä voi pelata lautapeleinä, pihaleikkeinä, roolipeleinä tai digitaalisesti, Monet urheilulajitkin ovat pelejä. Usein peleihin hurahtaneet pelaavatkin yhtä sun toista.
 
Pelaaminen on yksi harrastus muiden joukossa. Ja kuten muistakin harrastuksista, myös pelialalta voi joku päivä löytyä myös ammatti. Mutta jos itse pelaaminen alkaa tuntua työltä, kannattaa miettiä tuleeko pelattua jo liikaa. Koska pelien tarkoitus on olla hauskaa ja niistä voi myös oppia paljon. Pelaamiseen ei tule myöskään paeta hankalia tilanteita elämässä, vaan ensin täytyy hoitaa muuta asiat kunnialla. Siten pelaamisesta saa eniten irti.



Digitaaliset pelit

Peleissä on eroja käyttötavassa ja laadussa. Niitä voi pelata yksin tai yhdessä verkon välityksellä joko tietokoneella, mobiililaitteella tai konsoleilla. Suosittuja pelejä ovat mm. Hearthstone, Clash of Clans, Candy Crush Saga, Top Girl, Minecraft, Angry Birds, The Sims... Kaikkia pelejä voivat pelata sekä tytöt tai pojat, omien kiinnostusten mukaan.
 
Peleille on määritelty ikärajat ja ne on annettu aivan järkevistä syistä. Ikärajat eivät tarkoita vaikeusastetta vaan sitä, että pelissä on nuoremmille käyttäjille haitallisia sisältöjä. Jos pelaa vanhemmille pelaajille suunnattua peliä, silloin se ei enää välttämättä ole hauskaa vaan aiheuttaa liikaa stressiä. Ja se ei ole ollenkaan pelaamisen tarkoitus. K-18 -pelien kohderyhmää ovat keski-ikäiset miehet, niitä ei ole tarkoitettu nuorille. On tärkeä huolehtia myös siitä, että nuoremmat sisarukset eivät katsele isommille tarkoitettuja pelejä. Ikärajoista voit lukea lisää täältä.

Katso täältä video, jossa pohditaan pelaamista ja liikaa pelaamista 
 
Netistä löytyy paljon yhteisöjä, joihin peleistä kiinnostuneet ihmiset kokoontuvat, tässä muutamia:
konsolifin.net konsolipelaamisen nettiyhteisö
murobbs.muropaketti.com peliyhteisö aikuisille, foorumi, uutisia yms.
aseveljet.net peliyhteisö K-18
finzclan.com Call of Duty -peliyhteisö K-16
pelit.fi uutisia ja foorumi
pelaaja.fi pelilehti
gamereactor.fi pelilehti ja foorumi
 
Steam Maksullisia ja ilmaiisa pelejä sekä keskustelua
 
Online-pelejä löytyy netissä esim. täältä:
alypaa.com
funnygames.fi
1001pelit.com
pelikone.fi
aapeli.com
 
Tee pelejä itse!
Unity ammattimaisille pelintekijöille
gamemaker.fi Game Maker -pelintekijöiden yhteisö
ohjelmointiputka.net ohjelmoijien kokoontumispaikka kaikille ohjelmoinnista kiinnostuneille
Alice.org ohjelmoinnin opettelua koululaisille
Itsetekemiäsi Flash-pelejä voit julkaista Pelikone.fi:ssä

Tarvikkeita elektronisten keksintöjen ja laitteiden valmistukseen

Valtakunnallisia pelialan tapahtumia
Ropecon
Assembly
DigiExpo viihde-elektroniikan messutapahtuma
 
Lähialueen tapahtumia:
P-Lan Sievissä
UrbanLan Kokkolassa
Vectorama Oulussa
Täältä löydät koko maan kattavan lanikalenterin
 
 

Vinkkejä hyvän pelivireen ylläpitoon

Koneella pelaamisen huonoin puoli on se, että siinä ei tule paljoa liikuttua. Pelien ohella olisikin hyvä olla joku liikunnallinen harrastus, joka piristää oloa ja ylläpitää peruskuntoa, jottei altistu kaikille taudeille. Se voi olla vaikka jotain pelien aihepiiriin liittyvää. Kannattaakin pelata kavereiden kanssa, niin voi samalla porukalla keksiä muutakin hauskaa tekemistä. Voitte vaikka itse suunnitella ja kehitetellä pelaamanne digitaalisen pelin pohjalta jonkin pihapelin tai seikkailuretken. Liveroolipelejä eli larppaamista kannattaa kokeilla myös.
 
Koneella pelatessa tulee myös kiinnittää huomiota ergonomiaan eli missä asennossa istuu koneen ääressä. Ja muistaa pitää välillä taukoja ja liikutella jäseniä. Ruudun tuijottaminen myös kuivattaa silmiä, mikä voi aiheuttaa silmien vuotamista ja kutinaa.
 
Aivotoimintakin kuluttaa paljon energiaa, siksi pelatessa täytyy myös muistaa huolehtia siitä, että syö riittävästi ja monipuolisesti. Ja että nukkuu yöt hyvin. Energiajuomat eivät auta jaksamaan paremmin, ne eivät nosta energiatasoa sen enempää kuin muukaan sokeripitoinen juoma. Energiajuoman sisältämä kofeiini ehkä kiihdyttää oloa hetkeksi, mutta se ei korvaa kunnon unia. Päin vastoin se voi vaikeuttaa nukkumaanmenoa ja siten vain lisätä väsymystä. Väsymys heikentää tarkkaavaisuutta, reaktionopeutta ja muitakin peleissä tarvittavia kykyjä. Jos sinusta tuntuu, ettet pärjää pelissä niin hyvin kuin voisit, kannattaa syödä hyvin ja levätä kunnolla.

 

Roolipelit

Roolipeli on vuorovaikutteisen kerronnan muoto, jossa osallistujat eläytyvät kuvitteellisten hahmojen rooleihin. Pelinjohtaja luo fantasiamaailman ja pelin säännöt, joiden puitteissa jokainen pelaaja luo itselleen hahmon, jolla on tiettyjä ominaisuuksia ja taitoja. Pelin tarina etenee osin kunkin pelaajan "kykyjen" ja valintojen mukaan, osin sattumanvaraisesti noppaa heittämällä. Pelilautaa ei ole, kaikki tapahtuu keskustelemalla pelikavereiden kanssa.
 
Larpatessa eli pelatessa liveroolipeliä ei pelkästään keskustella, vaan myös näytellään rooleja. Se onkin ikään kuin näytelmää, joka syntyy improvisaationa jonkin luodun fanstasiamaailman puitteissa. Usein etsitään jokin pelin maailmaan sopiva paikka, oli se sitten ulkona tai sisällä. Peleihin myös pukeudutaan roolin mukaan ja hankitaan tarvittava rekvisiitta.
 
Roolipelejä voi pelata myös netissä. löydät niitä joitain täältä.

OIEI Oulun interaktiiviset eläytyjät, roolipeliyhdistys
 
Roolipelit.net keskustelufoorumi roolipelaajille 
Larp.fi kattavasti tietoa roolipelaamisesta 
Pelilauta.fi tietoa larppaajille
Larppaajien ryhmä facebookissa
Pelikalenteri facebookissa
Pelit-lehti
Pelaaja-lehti
Roolipelit blogi
Redemundin kilta blogi
Loki blogi


Ammatti pelialalla

Pelien suunnittelua voi harjoitella nuoresta alkaen. Yksinkertaisen digitaalisenkin pelin voit tehdä vaikka yksin omalla koneellasi. Kaikkein näyttävimpiä pelejä on kuitenkin tekemässä suuri joukko eri alojen ammattilaisia: käsikirjoittajia, tuottajia, ohjaajia, graafikoita, animaattoreita, muusikoita, kuvataiteilijoita, näyttelijöitä, koodareita, atk- ja verkkoalan asiantuntijoita, kaupallisen alan ja markkinoinnin ammattilaisia... Lisäksi on testaajia, jotka pelaavat pelejä läpi etsien mahdollisia virheitä. Oma ammattiryhmänsä on myös kilpapelaajat. Pelien ympärillä tapahtuu paljon muutakin, mikä työllistää eri alojen ihmisiä, mm. tapahtumajärjestäjiä, journalisteja, myyjiä, opettajia... Ja tietysti pelialaan liittyy tiiviisti myös elektroniikan ja laitteiden suunnittelu ja valmistus. Kaiken tämän lisäksi pelilisyys on valtaamassa esimerkiksi opetus- ja kasvatusalaa. Puhutaankin "pelillistymisestä", millä tarkoitetaan sitä, että pelaaminen tulee koko ajan enemmän osaksi ihmisten elämää ihan huomaamatta. Niinpä monilla aloilla tarvitaan peliasiantuntijoita.

Pelituotantoa voi opiskella joissain kansanopistoissa, ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Joistain yliopistoista löytyy median tutkimuksen ja mediakasvatuksen opintoja, niissä voi myös suuntautua peleihin. Löydät koulutuspaikoista tietoa täältä, kun laitat hakusanaksi pelituotanto, mediakasvatus, medianomi, animointi tms. Kysy myös opolta apua. 
 
Täältä löydät yhden pelialan opiskelijan tarinan.
 
Perehdy myös alasta kertoviin kirjoihin:
Katie Salen&Eric Zimmerman: Rules of Play
Ville Vuorela: Pelintekijän käsikirja ja Elämäpeli
 

Pelaatko liikaa?

Pelaamisesta aiheutuvia ongelmia voi liikunnan puutteen ja huonovointisuuden lisäksi syntyä muun muassa siitä, jos pelaamiseen kuluu liikaa rahaa. Etenkin pokeri, hedelmäpelit ja muut rahapelit voivat suistaa pelaajan melkoisiin taloudellisiin ongelmiin, siksi niiden pelaamiseen onkin asetettu 18 vuoden ikäraja. Pelaaminen voi myös häiritä ihmissuhteita, jos eristäytyy kokonaan pelien maailmaan. Yöunet jäävät vähiin, koulunkäynti kärsii, kaverit etääntyvät...
 
Joskus voi olla itse hankala huomata sitä, että pelaamisesta on tullut enemmän riesa kuin iloinen ajanviete. Läheiset saattavat huomautella liiasta pelaamisesta, mikä voi tuntua ärsyttävältä. Jos peliin on syntymässä riippuvuus, saatat olla hyvinkin kiukuinen, jos et pääse pelaamaan. Silloin on syytä pohtia tilannetta.

Varsinainen riippuvuus syntyy, kun aivojen kemiallinen toiminta menee jonkun toiminnan seurauksena epätasapainoon ja ihminen alkaa tarvita riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai asiaa nin paljon, että se tarpeen tunne hallitsee koko elämää. Ihmisellä on luontainen palkitsemisjärjestelmä, joka normaalisti aiheuttaa mielihyväntunnetta esimerkiksi kun syö vatsansa täyteen. Tai kun herää aamulla hyvin levänneenä. Tai vaikka kun on oikein kova vessahätä ja käy vessassa. Nämä normaalit arkipäivän toiminnot aiheuttavat palkitsevan hyvänolontunteen. Pelaamisen koukuttavuus perustuu tuohon samaan palkitsemisjärjestelmään. Kun pelissä on tiukka tilanne ja siitä selviää, kokee mielihyvää. Mielihyvän tunne taas perustuu aivojen kemialliseen toimintaan. Tarkempaa lääketieteellistä tietoa riippuvuuteen liittyen löydät täältä.
 
Liialliseen pelaamiseen voi ajautua, jos kokee elämässä jotain vaikeuksia tai yksinäisyyttä. Usein riippuvuudelle altistaa se, jos vaikkapa välit perheenjäseniin ovat etäiset tai hankalat. Tai jos kaveriporukassa tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Koulussa ei ehkä mene niin hyvin kuin toivoisi ja on hankala keskittyä mihinkään. Ehkä usien mietityttää, onko ylipäätään hyvä missään asiassa.
 
Jos olet hyvä peleissä, voit olla hyvä monessa muusskain asiassa. Pelit nimittäin vaativat paljojn älykkyyttä, päättelykykyä, nopeaa ongelmanratkaisua, yhteistyötaitoja, visuaalista lukutaitoa... Juuri sellaisia piirteitä työelämässä arvostetaan.
 
Jos riippuvuus on syntynyt ja siitä haluaa eroon, tulisikin miettiä, miten asioita omassa elämässä voisi korjata. Jokaiselle meistä on tärkeää, että on joku ihminen, jolle voi puhua omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Hakeudu jonkun sellaisen ihmisen luo. Voit myös kirjoitella tänne Settinetin keskustelupalstalle.

pelipaivakirja.fi auttaa tarkkailemaan omaa pelaamista ihan käytännön tasolla
peluuri.fi tietoa ja apua niille, joille pelaaminen aiheuttaa ongelmia
 
Pelaaminen ei ole sinulle ongelma ainakaan silloin, jos pystyt unohtamaan pelaamisen vaikkapa muutamaksi päiväksi kokonaan.
Eikä silloinkaan, jos mielesi ehkä tekisi pelata, mutta pystyt keskittymään ensin koulutehtäviin ja siihen, että vietät aikaa perheen tai kavereiden kanssa. Ja että nukut yösi hyvin, etkä pelaa salaa peiton alla. Ja kun pelaaminen tai pelaamatta oleminen aiheuttaa iloista mieltä eikä stressiä ja ärtymystä.
 
 
 

Lähteinä tähän aineistoon käytetty tekstiin sisältyvien linkkien lisäksi
Harviainen, Meriläinen, Tossavainen (toim.): Pelikasvattajan käsikirja, 2014
Tommi Tossavainen: Digitaaliset pelit ja pelikasvatus, luento, Educa2015

Uutiset & Tiedotteet

RSS-Uutiset

Settinetti somessa